Sijainti ja lähialueet
Lisätietoa LevonMajojen sijainnista ja Pohjois-Karjalasta
LevonMajat on Pohjois-Karjalainen luontomajoitusyritys, joka sijaitsee Kontiolahden Puntarikoskella, upean ja puhtaan Höytiäisen luonnonhiekkarannalla. Lue lisätietoa sijainnista ja lähialueista.
LevonMajojen sijainti
Lumoudu Pohjois-Karjalan maisemista ja puhtaasta luonnosta
LevonMajat sijaitsee Kontiolahden Puntarikoskella, upean ja puhtaan Höytiäisen rannalla. Joensuun keskustasta matkaa tulee vain 13km, eli noin 15min ajomatkan verran. Sijainti edistää sekä helposti saavutettavaa lähimatkailua, että kauempaa muualta Suomesta saapuvia majoittujia, rautatieaseman ja lentoaseman lyhyen välimatkan ansiosta. Lisäksi lähellä on useampi ruokakauppa, joten eväs- ja ruokatarvikkeiden täydentäminen sujuu majoittujilta kätevästi.
Tie vie perille kohteeseen asti. Sijainti tarjoaa mahtavat puitteet pelkästään rauhoittumiselle ja rentoutumiselle rannalla, järvellä soudellen, meloen, suppaillen tai kalastaen, ympäröivissä metsissä vapaasti samoillen, tai aivan nurkalta lähtevillä merkityillä Kontionpolut-reitistöillä joko patikoiden tai maastopyöräillen.
Aivan äärellä upeat merkityt reitistöt
Kontionpolut on Jaamankankaalla sijaitseva maastopyöräily-, polkujuoksu- ja kävelyreitistö. Se muodostuu neljästä toisiinsa linkittyvästä rengasreitistä. Kontionpolut yhdistyvät Uurosta Kolille kulkevaan Kolinpolkuun sekä Joensuun keskustan kautta kiertävään Jaama Trail-rengasreittiin ja siitä edelleen Liperin Kinttupolut-reitistöön.
Sähköinen kartta-aineisto on saatavilla retkikartta.fi-palvelussa. Talvisin Kontionpoluilla ylläpidetään Salpalinja Winter Trail- ja Stadium Winter Trail-talvipolkuja, jotka on tarkoitettu jalkaisin ja pyörällä tapahtuvaan ulkoliikuntaan.
Rentoudu luonnossa
Varaa rentouttava luontomajoitus
Koe luonto joka solulla ja kaikilla aisteilla LevonMajojen luontomajoituksessa.
Saapuminen ja sijainti
Helppo tulla ja palvelut lähellä
Joensuun keskustasta perille talomme pihaan on matkaa 13 kilometriä, ja pääset jo tämän matkan varrella nauttimaan kauniista maalaismaisemista mutkittelevan tien varrella peltoineen ja metsineen. Google Maps neuvoo hyvin reitin perille.
Käyntiosoite
Otamme vieraat vastaan talomme pihassa, jossa myös yrityksen toimisto sijaitsee. Opastamme siitä luontomajoituspaikalle, jossa käymme kaikki majoitteen ja muiden paikan käytön ohjeet vielä läpi.
Jos saavut junalla tai lentäen Joensuuhun, ole rohkeasti yhteydessä Viiviin, järjestämme kyllä kuljetuksen rautatieasemalta tai lentoasemalta.
LevonMajojen käyntiosoite:
Häikänlahdentie 3a
80510 Onttola
Saapuminen ja lähteminen
Sisäänkirjautuminen joustavasti klo 15-21 varauksen ensimmäisenä päivänä.
Uloskirjautuminen klo 12 mennessä viimeisenä päivänä. (Tässä voidaan joustaa, jos seuraava majoittuja ei ole saman päivän aikana tulossa.)
Tarkemmat ohjeet majoitteen ja muiden puitteiden käyttöön saatte majoituspaikalla.
Lähimmät luonto- ja retkeilyalueet
LevonMajojen nurkalta pääset Pohjois-Karjalan luonto-, retkeily- ja maastopyöräilyihin merkitylle Kontionpolut-reitistölle, joka yhdistyy Joensuun polkuverkostoon sekä Liperin Kinttupolut-reitistöön, josta löytyy erikoisuutena Pärnä bike park.
Lähellä ovat myös Kolin reitit ja Pielisen kierros, Karelian polut sekä Ruunaan maisemareitti.
LevonMajojen etäisyyksiä
- K-Citymarket Joensuu Pilkko, 8km (löytyy sähköauton latauspalvelu sekä jätteiden kierrätyspiste)
- Lidl Pilkko, 8km (löytyy sähköauton latauspalvelu)
- S-market Noljakka 8,5km
- Joensuun tori, 13km
- Joensuun rautatieasema, 16km
- Joensuun lentoasema, 12km
- Kontiolahti, 21km
- Kontiolahti, Karelia golf, 21km
- Kolin kansallispuisto, 64km
- Valamon luostari, Heinävesi, 64km
- Outokumpu, vanha kaivos + museo, 51km
- Parppeinpirtti, Ilomantsi, 83km
- Bomba, Nurmes, 132km
- Nightwish-museo, Kitee, 80km
Lähialueet
Lisätietoa Pohjois-Karjalasta ja LevonMajojen lähialueista
Kontiolahti
Kontiolahti on 15 000 asukkaan pohjoiskarjalainen kunta, jossa on onnistuttu esimerkillisesti yhdistämään kansainvälisen tason kilpailuolosuhteet ja kaikkien kuntalaisten liikuttaminen luontevaksi kokonaisuudeksi. Kontiolahden nousussa yhdeksi ampumahiihtomaailman keskuspaikaksi on taustalla pitkäjänteinen strateginen suunnittelu sekä energinen ja kunnianhimoinen asenne.
Kunnan vahvuuksia ovat erilaiset kumppanuudet, kuntalaisten osallisuus olosuhteiden ja palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä monipuolisesti hyödynnetty digitaalisuus. Elinvoimaisten kylien ansiosta Kontiolahdella on kattavat lähiliikuntamahdollisuudet sekä ympärivuotiset mahdollisuudet luontoliikuntaan.
Höytiäinen
Höytiäinen on Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella, Polvijärvellä ja Juuassa sijaitseva järvi, jonka laskujoki Höytiäisen kanava laskee Pyhäselkään. Höytiäinen on Suomen 15. suurin järvi.
Pinta-ala: 282,6 km²
Pinnan korkeus: 87 m
Pituus: 40 km
Suurin syvyys: 59 m
Kalat: Taimen, Lohi, Harjus, Kuha, Made
Nimen Höytiäinen oletetaan saaneen alkunsa kesällä rantavesiin ja koskien alle kertyvistä kukkivien kasvien haituvista, jota sanat höytiäinen, höyty tai höytyvä merkitsevät.
Höytiäisen kanava
Höytiäisen kanava on Pohjois-Karjalan Kontiolahdella ja Joensuussa sijaitseva 9 kilometriä pitkä kanava, joka on syntynyt Höytiäisen järvenlaskun yhteydessä vuonna 1859. Järven pinnanlaskulla pyrittiin saamaan lisää maata viljelyyn ja heinänkorjuuseen. Kanavaan rakennettiin 1957 Puntarikosken voimalaitos. Tarkoitus oli laskea vedenpintaa Höytiäisessä, joka oli yksi suurimmista järvialtaista Saimaan vesistössä. Vedenpinta Pyhäselässä oli 21 metriä alempana kuin Höytiäisessä. Kanavan kaivaminen aloitettiin vuonna 1854 ja neljä vuotta myöhemmin rakennettiin kanavan yläpäähän kaksi patoa, joiden avulla säädeltiin virtausta niin, että virta laajensi kanavaa. Vähitellen kuitenkin hiekan ja soran läpi padoissa alkoi tihkua vettä. Elokuun 3. päivänä vuonna 1859 padot murtuivat ja vesimassat syöksyivät kohti Pyhäselkää. Höytiäisen vedenpinta laski kahdessa viikossa 7,5 metriä, kunnes entisten patojen kohdalta paljastui kallio, jonka johdosta virtaus alkoi vähentyä.
Kallion paikkeille syntyi Puntarikoski, jota perattiin vielä vuonna 1860 niin, että Höytiäisen vedenpinta laski kaikkiaan 9,5 metriä. Höytiäisen pinta-ala pieneni noin 30 % ja samalla syntyi lähes 400 saarta ja luotoa. Ravinnerikasta vesijättömaata paljastui yli 15 000 hehtaaria.
Koskeen rakennettiin 1950-luvulla voimalaitos. Nykyisin voi veneellä ajaa voimalan alapuolelle, josta vene täytyy kuljettaa maitse noin 400 metrin matkan voimalan ohi. Vaikka Höytiäisellä oli laivaliikennettä jo 1800-luvun lopulla, niin merkityt väylät järvelle on saatu vasta 1990- ja 2000-luvuilla.
Höytiäisen kanavan suistoon muodostettiin luonnonsuojelualue vuonna 1938. Luonnonsuojelualue laajeni, kun vuonna 1979 rauhoitettiin noin 140 hehtaarin maa- ja vesialue kanavan itäpuolisesta suistosta.
Hyödyllisiä linkkejä
Lisää Pohjois-Karjalan matkailun vinkkejä löytyy täältä: